Sulkapallo Suomessa

2004 oli Sulkapalloliiton 50-vuotisjuhlavuosi

Suomessa on pelattu sulkapalloa vuodesta 1944 alkaen. Sulkapallo on kotoisin Kauko-Idästä ja siellä edelleenkin arvostettu ja laajasti harrastettu laji. Sulkapallo saapui Eurooppaan Englannin kautta, sillä historiatiedon mukaan 1873 oli ensimmäinen kirjattu sulkapallotapahtuma Beafortin herttuan maatilalla Badmintonhousessa, josta juontaa lajin vieraskielinen nimi. Sittemmin Tanska ja Ruotsi toimivat siltana lajin siirtymiseen myös meille. Vuonna 1944 perustettiin lajin erikoisseura Helsingfors Badminton Club ja siitä kymmenen vuoden kuluttua, 1954, lausuttiin Suomen Sulkapalloliiton syntysanat. Ensimmäiset SM-kisat pelattiin jo vuonna 1955.

Sulkapalloliiton muodostavat sen noin 130 jäsenseuraa, joiden toimintaa liiton johto ja toimiston työntekijät tukevat omilla toimillaan kolmella toimialalla. Huippusulkapallon-, nuorisosulkapallon- ja harrastesulkapallon johtoryhmät vastaavat omista toiminnan alueistaan. Liiton vastuulla on kansainvälisestä menestyksestä huolehtiminen, huippupelaajien harjoitusolosuhteista vastaaminen ja valmennusjärjestelmän kehittäminen. Seurojen nuorisotoiminnan laaja-alainen tukeminen, laadukas valmentajakoulutus ja koulusulkapallo tukevat seurojen nuorisotyötä. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni harrastamaan sulkapalloa oman terveytensä ja hyvinvointinsa turvaamiseksi. Aikuisharrastajille tarjotaan niin yritysten kuin seurojen toiminnassa oleville erilaisia mahdollisuuksia harrastaa ja kilpailla.

Alkuvuosien verkkainen kasvu kiihtyi huimasti Pontus Jäntin (kuvassa) voitettua 1987 juniorien EM-kultaa. Laji nousi kaiken kansan tietoisuuteen lehtikirjoitusten ja muun huomion myötä. Liikunnasta kiinnostuneet heräsivät huomaamaan lajin olevan helppo, tehokas ja edullinen tapa harrastaa sosiaalista ja tehokasta kuntoliikuntaa. Sulkapalloseuroja syntyi koko maahan 1990-luvun taitteessa yli kymmenen seuran vuosivauhtia.Handler(getfield) says: -doc not foundHandler(getfield) says: -doc not found

Toinen tärkeä tapahtuma oli Barcelonan olympiakisat; sulkapallo oli ensi kertaa virallisena lajina ja jo silloin oli mukana kaksi suomalaista sulkapalloilijaa. Tämän jälkeen myös Atlantassa ja Sydneyssä on ollut kaksi lajimme edustajaa. Ateenassa 2004 olivat mukana Anu Weckström (ranking n. 20), Nina Weckström, Kasperi Salo ja Antti Viitikko.

Nuorten pelaajien menestys antaa uskoa tulevaisuudelle. Pontuksen menestyksen jälkeen 1987 ei saatu yhtään arvokisamitalia, mutta kuluvana vuonna Maria Väisänen ja Ville Lång voittivat EM-pronssia kaksinpeleissä. Joukkuekisassa nuoret pelasivat neljän parhaan joukkoon.

Sulkapallon suosio on pysynyt vakaana. Suomen Gallupin 2002 valmistuneen tutkimuksen mukaan sulkapallo on edelleen suosittua aikuisten (yli 19 v.) liikuntana, sillä se on sisäpalloilulajeista toisena salibandyn jälkeen 127 000 harrastajalla. Kaikista kuntoliikuntamuodoista aikuisilla on sulkapallo tällä hetkellä kahdestoista (edellään kävely, pyöräily, hiihto, uinti, kuntosali, juoksulenkkeily, sauvakävely, voimistelu, aerobic, salibandy, laskettelu ja rullaluistelu). Nuorten harrastajien puolella harrastajia saman gallupin mukaan on 3 000 ja tässä on nähtävissä selvää kasvua.


1980 1990 2004
Seuroja 48 115 129
Jäseniä seuroissa 2000 5300 6800
Harrastajia 5000 105000 160000
Halleja 3 33 84

Viimeisimmät tilastotiedot perustuvat Suomen Gallupin tekemiin kyselyihin sekä liiton rekistereihin.

Työpaikkaliikuntana sulkapallo on edelleen lisännyt suosiotaan. Liikuntabarometri 2002 (Kunto ry) kertoo selvää kieltään lajin erinomaisesta suosiosta. Lajin terveys- ja kuntovaikutukset ovat omiaan houkuttelemaan uusia harrastajia. Saatujen tulosten mukaan sulkapallo taistelee tasaisesti salibandyn kanssa uinnin, jumpan ja kuntosaliharjoittelun jälkeen yritysten henkilöstön suosiosta työpaikkaliikuntana. Erityisesti vähemmän liikkuneet aikuiset suosivat sulkapalloa, sillä aloituskynnys on matala. Rohkeutta aloitukseen antaa varmasti jokaisen lapsena pelaama pihasulkis. Yritykset tukevat yhä kasvavassa määrin myös taloudellisesti henkilökuntansa liikuntaa. Tässä on haastetta kylliksi niin liitolle kuin lajiseuroille. Sulkapallotapahtumia, kursseja ja muuta iloista toimintaa tulee olla tarjolla 108 000 henkilölle, jotka Gallupin 2002 mukaan haluaisivat aloittaa sulkapalloharrastuksen.